Ajankohtaista

Ajankohtaista

24.9.2020

Millaisia musiikillisia ilmaisuja tekijänoikeudella voidaan suojata?

 

Suomen tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Jotta teos olisi suojattavissa tekijänoikeudella, tulee sen olla itsenäinen ja omaperäinen eli teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Kansainvälisesti omaperäisyys-termillä (eng. ”originality”) on kuitenkin vaihteleva merkityssisältö. Euroopan unionin tasolla termin sisältöä on kuitenkin selvennetty unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännössä. Tuomioistuin on katsonut, että omaperäisyysvaatimus edellyttää, että teos on tekijänsä henkisen luomistyön tulos. Teos voi olla tekijänsä luovan henkisen työn tulos, jos se kuvastaa tekijänsä yksilöllisyyttä ja tämä käy ilmi niistä vapaista luovista ratkaisuista, joihin tekijä on päätynyt teosta toteuttaessaan.

Monissa taiteenlajeissa ja erityisesti musiikissa voi kuitenkin olla vaikea määritellä, millainen ilmaisu voidaan katsoa tarpeeksi omaperäiseksi tekijänoikeussuojaa saadakseen. Sävellysteosten osalta tilannetta hankaloittaa myös musiikin rajallinen luonne. Sattumanvaraiset samankaltaisuudet ovat melko yleisiä sävellysteoksissa, sillä länsimainen tonaalisuus tarjoaa säveltäjille vain rajallisen valikoiman erilaisia melodioita, sointukulkuja ja rytmikuvioita, jotka miellyttävät korvaamme ja sen vuoksi on käytännössä väistämätöntä, että monet sävellysteokset muistuttavat toisiaan myös ilman plagiointia.

Viime aikoina erityisesti Yhdysvalloissa monet kuuluisat artistit ovat joutuneet plagiointisyytteiden kohteeksi, kun heidän kappaleissaan on ollut samankaltaisuuksia toisten kappaleiden kanssa. Tapauksissa kysymys on siten ollut pääosin teosten omaperäisyysarvioinnista. Esimerkiksi gospelräppäri Flame väitti Katy Perryn Dark Horse kappaleen loukanneen tekijänoikeutta hänen Joyful Noise kappaleeseensa, sillä molemmissa teoksissa oli samankaltainen 8 nuotin mittainen ostinato eli melko lyhyt samanlaisena toistuva sävelkuvio. Vuonna 2019 tuomioistuin katsoi Perryn plagioineen Flamen kappaleen biitin ja tuomitsi hänet maksamaan lähes 3 miljoonan dollarin korvaukset Flamelle. Maaliskuussa 2020 tuomari kuitenkin kumosi aikaisemman päätöksen katsoen, ettei ostinato ollut mitenkään ainutlaatuinen tai harvinainen vaan ennemminkin suhteellisen yleinen tekijänoikeudella suojaamattomista elementeistä koostuva sävelkuvio, jota ei voida pitää riittävän omaperäisenä. Flame on kuitenkin hakenut muutosta vetoomustuomioistuimelta, joten nähtäväksi jää, mille kannalle valitustuomioistuin tapauksessa asettuu.

Kuten Katy Perryn tapauksesta voidaan huomata, omaperäisyysvaatimuksen vuoksi musiikin tekijänoikeustapauksissa on melko vaikeaa vetää rajaa siihen, millaisia musiikillisia ilmaisuja tekijänoikeudella voidaan suojata. Lähtökohtaisesti ainakin sointukulut ja lyhyet melodiat voidaan katsoa liian tavanomaisiksi musiikillisiksi ilmaisuiksi, jotka jäävät tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Esimerkiksi 12-tahtinen sointukulku, ns. blueskaava, voidaan katsoa liian tavanomaiseksi ilmaisuksi sen geneerisyyden vuoksi. On myös selvää, että kenelläkään ei ole yksinoikeutta yksittäisiin nuotteihin, mutta ei ole olemassa mitään selvää sääntöä siitä, kuinka monen nuotin pituinen sävelkuvio muodostaa suojattavissa olevan ilmaisun vaan asiaa arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Sävellysteoksia koskevissa tekijänoikeustapauksissa omaperäisyysarviointi vaatii siten useimmiten syvällisempää sekä musiikillista että juridista analyysiä.

Ilona Vartiainen
Oikeustieteen maisteri