Ajankohtaista

Ajankohtaista

8.2.2021

Some-maailman vastuukysymyksiä

Sosiaalinen media ja sen eri alustat mm. Facebook, Instagram, Twitter ja Snapchat ovat muodostuneet vakiintuneeksi osaksi ihmisten elämää. Tämän lisäksi sosiaalinen media on ollut jo pitkään merkittävä yritysten viestinnän ja markkinoinnin väline sekä poliittisen vaikuttamisen kanava. Some-aikakaudella huolta herättävät trollit, nuorten parissa edelleen valtavassa kasvussa olevan nettikiusaamisen eri muodot, vihapuhe ja virheellisen tiedon usein suunnitelmallinen levittäminen faktana eli niin sanottu fake news -ilmiö.

Sosiaalisen median käyttäjä on luonnollisesti vastuussa toimintansa lainmukaisuudesta. Rikosoikeudellisesti arvioituna esimerkiksi kunnianloukkauksen, laittoman uhkauksen tai yksityiselämää koskevan tiedon levittämisen tunnusmerkistöt täyttyvät vastaavalla tavalla reaalimaailmassa ja internetin välityksellä. Esimerkiksi Facebookissa toisesta levitetty perätön tai halventava tieto leviää helposti suurien henkilömäärien tietoon, mikä voi lisätä teon moitittavuutta ja nostaa mahdollisten vahingonkorvausten määrää.

Sosiaalisen median alustojen käyttöehdoissa vastuu julkaisujen sisällöstä on pääsääntöisesti asetettu käyttäjälle. Alustojen lähtökohtana on ollut se, että he toimivat ainoastaan ”välittäjänä” eikä alustoilla voi olla vastuuta käyttäjien toiminnasta. On kuitenkin mahdollista, että alustan palveluntarjoaja voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen alustalla jaetusta lainvastaisesta sisällöstä. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, jos alustan ylläpitäjälle ilmoitetaan lainvastaisesta sisällöstä ja alusta laiminlyö sisällön poistamisen.

Uusi tekijänoikeusdirektiivi, joka tulee saattaa osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä tämän vuoden aikana vahvistaa tekijänoikeuksilla suojattujen aineistojen oikeudenomistajien asemaa. Direktiivin 17 artikla asettaa alustat suoraan vastuuseen niille ladatusta tekijänoikeuden suojaamasta sisällöstä. Artiklan tarkoituksena on taata oikeudenhaltijoille oikeudenmukainen korvaus töidensä käytöstä digitaalisilla alustoilla.

Hetki sitten käydyt Yhdysvaltain presidentinvaalit saivat aikaan keskustelua myös alustojen itsenäisestä oikeudesta valvoa käyttäjiensä toimintaa ja poistaa julkaisuja tai käyttäjätilejä erityisesti suhteessa käyttäjien sananvapauteen. Vaalien aikaan ja niiden jälkeen Donald Trumpin useita twiittejä merkittiin Twitterin käyttöehtojen vastaisiksi. Kongressitaloon tapahtuneen hyökkäyksen jälkeen useat alustat poistivat Trumpin käyttäjätilin pysyvästi. Tilien poistaminen aiheutti jopa kohua ja toimintaa arvioitiin sensuurina ja sananvapauden rikkomisena.

Huolimatta sananvapauden olennaisesta merkityksestä ihmis- ja perusoikeutena voi asiaa kuitenkin lähestyä myös sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Kirjautuessaan käyttämään eri alustojen palveluita käyttäjä sitoutuu alustan käyttöehtoihin. Käyttöehdoissa on usein kielletty käyttäjältä esimerkiksi kolmannen oikeutta loukkaavan, harhaanjohtavan ja haitallisen tiedon levittäminen. Käyttöehtojen rikkomisen seuraukseksi on pääsääntöisesti asetettu alustan mahdollisuus käyttäjätilin poistamiseen. Sosiaalisen median käyttäjän tulee myös kunnioittaa muiden ihmis- ja perusoikeuksia viestinnässä.

Alustat ovat itsenäisiä yrityksiä, joilla on oikeus määrittää säännöt palveluiden käyttämiselle siinä missä muutkin yritykset. Herää kysymys miksi alustoilla olisi erityinen velvollisuus hyväksyä käyttäjien käyttöehtojen vastainen sisällön tuottaminen? Juridisesti ongelmallinen rajanvetotilanne on luonnollisesti siinä, voidaanko käyttäjän sisällön katsoa de facto olevan esimerkiksi harhaanjohtavaa ja haitallista eli käyttöehtojen vastaista. Nykymaailmassa tiedon käsite on toki muuttunut ajoittain kovin häilyväksi.

Emmi Kauppala
asianajaja